Hevosurheilupohjien rakennuttajapalvelut

RAVI- JA RATSASTUSPOHJAT

Raviradat ja ratsastuskentät tehdään periaatteessa samaa rakennetta käyttäen, erot muodostuvat kerroksien paksuuksissa ja pinnassa. Vain yhtä oikeaa tapaa ei ole.

Perusmaa
Maan raivauksen ja tasauksen jälkeen suunnittelija määrittää maarakennuskankaan ja salaojitusjärjestelmän kulloiseenkin olosuhteeseen sopivaksi.

Salaojakerros
Tarvittaessa salaojakerros rakennetaan perusmaan ja maarakennuskankaan N2 - N3 päälle. Kerrospaksuus esim. 150 mm ja materiaalina voi olla 0/16 – 1/16 tai salaojasepeli paikan vaativuustason mukaan. Salaojakerroksessa voidaan käyttää salaojaputkia, esim. tupla 95/110, joiden väli pienimmillään esim. 4000 mm.

Kantava kerros
Kantavaksi kerrokseksi asennetaan 0/16 tai 0/32 mm kalliomursketta, jonka tiivistetty kerrospaksuus tulee olla ratsastuskentillä ja ”kevyessä” ravikäytössä vähintään 150 mm. Raviradoilla on otettava huomioon, että radalla kuljetaan myös raskailla huoltoautoilla, jolloin kantava pohja on tehtävä paksummaksi, yleensä vähintään 300 mm. Pohjan kantavuuteen on laskettava mukaan perusmaan pitävyys, esim. soramaa kantaa paremmin.

Kalliomurske pitää tiivistää erittäin hyvin paikoilleen, kuitenkin siten, ettei se painu oleellisesti salaojakerrokseen. Murskeesta on saatava ”tyhjät” pois, tavoitteena 80 - 90 % tiiveys, em. huomioon ottaen. Kalliomurske ei saa olla rapautunutta tai rapautumisherkkää. Esim. raekoko on 16 mm, jossa pitää olla 4 mm läpäisyprosentti 40 - 50 %, mutta hienoaineksen 0,063 mm pienempi määrä ei saa olla yli 10 %.

Kantava murskekerros pitää asentaa mahdollisimman tiiviiksi, tasaiseksi, tasapaksuisesti ja korkeussuhteiltaan oikeaksi. Tasaisuusvaatimus on +- 20 mm 5 metrin oikolaudalla mitaten.

Ravirata
Kilparaviradalla kantava- ja pintakerros rakennetaan yleensä kaltevaksi, esim. 10 metrin levyinen sisärata 14°, 5-7 metrin välitasanne vaakatasoon ja 6 metrin ulkorata 5°. Soikean radan pituus on yleensä 1000 metriä, leveys on vähintään 16 metriä, lähtösuoralla 20 metriä.

Kiilauskerros
Kantava murskekerros yleensä viimeistellään hyvin tiivistettynä 0/3…0/4 mm kallio-murskeella. Hienompaa mursketta levitetään vain sen verran kuin kantavan pinta vaatii, jotta kantavasta kerroksesta tulee tasainen ja oikeat kaadot omaava.

Mikäli kantavan kerroksen pinta on jäänyt hieman notkolle tai on hieman ”auki”, voidaan kiilauskerrosta käyttää ”korjaamaan” ne puutteet. Kiilauskerroksen paksuus ei saa kuitenkaan olla enempää kuin 30 mm.

Pinta
Kiilatun kantavan kerroksen päälle asennetaan

• ratsastukseen soveltuvaa silttipitoista 0/2 mm hiekkaa n. 100 – 120 mm kerros
• raviajoon soveltuvaa 0/4 mm hiekkaa n. 50 % + kivituhkaa 0/4 noin 50 % kerrospaksuus n. 100 mm.

Uuden ratsastushiekan on täytettävä ns. hyviksi tunnettujen ratsastushiekkojen ominaisuudet. Hiekkojen joukkoon voidaan lisätä muita materiaaleja, kuituja, kumia, vahaa, yms.

• kun tehdään ratsastuspintakerrosta, jossa on tarkoitus käyttää hiekan ja kuitujen sekoitetta, levitetään kiilauskerroksen päälle ratsastukseen soveltuvaa hiekkaa tasaisesti 80 – 100 mm kerros, jonka joukkoon sekoitetaan kuituja valmistajan ohjein noin 3 kg / m² siten, ettei kiilaus- ja/tai kantavakerros vahingoitu.

Raviradoilla yleensä käytetään hiekan ja kalliosta murskatun kivituhkan sekoitetta.

Huolto
Pintojen huolto ja ylläpito käytön mukaan

• usein lanaus ja kastelu
• ratsastuspinnan pitää olla pitävä ja joustava sekä pinnan pitää myötää alas ja eteen n. 10 – 20 mm kavion siihen kohdistuessa
• raviradoilla lanaus voidaan tehdä ”kampa- tai piikkilanalla”, jolloin kovettunut pinta ensin ”avataan”, tarvittaessa lisätään hiekkaa tai kivituhkaa, jonka jälkeen lanaus sileäksi ja kastelu
• ajoon soveltuvan ravipinnan pitäisi olla sellainen, että siinä on ”sienimäinen” imu ja jousto ja että pintaan jää vain kaviokengän jälki ilman rullausta.
• kovan ravipinnan kevennykseen voidaan käyttää 1/4 mm hiekkaa
• pehmeän ravipinnan sitomiseen voidaan käyttää 0/4 mm kivituhkaa

Kastelu
Kastelutapoja on useita. Oma vedenottamo on useimmiten edullisin. Oma vesi kannattaa siirtää pitemmältäkin esim. järvestä putkia ja pumppua apuna käyttäen.

Suolaus
Talvikäytössä käytetään yleensä siroteltavaa meri- tai vuorisuolaa, 94 % (-12°C) natriumkloridia (NaCl) tai kalsiumkloridia (CaCl² ), joka on teollisesti valmistettu suola, jonka kloridipitoisuus on noin 77 % (-15…-35°C). Suoloja käytetään myös nestemäiseksi laimennettuna, esim. 25 % natriumkloridi tai 30-32 % kalsiumkloridi.

Ensisuolauksena hiekkakentälle käytetään esim. 0,5…1 kg / m² ja ylläpitoon n. ½ määrää. Nestemäisen menekki voi olla 2,2 litraa / m² . Ratsastuskentän pölynsidontaan riittää 11 m³ säiliöllinen n. 5000 m²:n alalle.

1000 metrin raviradan perussuolaukseen ja pölynsidontaan menee n. 1000 kg suolaa ja 16.000 litraa vettä. Talvella yleensä käytetään jyrsintää + hiekoitus, jolla pinta pidetään ajokunnossa.

takaisin